Vieraskynä – HÄPEÄ

Häpeä auttaa ihmistä sopeutumaan laumaan.

Ihminen kärsii kun joutuu erotetuksi laumasta, hän on valmis tekemään lähes mitä vain kuuluakseen siihen.

Muuttamaan itseään, käytöstään, sopeutumaan mielipiteisiin, ajatuksiin, pukeutumiseen, aatteisiin, jotta tuntisi kuuluvansa ryhmään. Edes johonkin.

Kuinka usein kuulenkaan asiakkailtani, heidän havainneensa myötäilevän ja olevansa samaa mieltä toistuvasti ihmisten kanssa, samalla miettien; tämä on täyttä roskaa, en ajattele yhtään noin!! Häpeä itsestä, ajatuksista, tarve liittyä, olla osa jotain, kuulua ryhmään, olla pidetty, ajaa helposti miellyttämään. Samalla häpeä omasta käytöksestä, kyvyttömyydestä pitää puoliaan, olla oma itsensä lisää häpeää ja näin, häpeän kehä kasvaa kasvamistaan.

Kuulostaako tutulta?

Hyvä häpeä

Yksin jääminen on ennen merkinnyt kuolemaa, laumasta ulos jääminen varmaa tuhoa. Joukossa on ollut pakko pysyä.

Meillä on syntymästä lähtien erilaisia laumoja, perhe, kaveripiirit, koulun ryhmät, suku, työyhteisöt jne..

Näiden ryhmien säännöt vaihtelevat paljon ja aina täytyy sopeutua johonkin uuteen. Ihminen, joka ei kykene tähän syystä tai toisesta, on pulassa. Tämän takia tarvitsemmekin häpeää, soluttautuaksemme näihin kirjoittamattomien sosiaalisten säännöstöjen verkkojen täyttämiin laumoihin. Häpeää ilmaisemme katumalla ja näin viestitämme muille, että olemme ymmärtäneet virheemme ja emme toimi enää niin. Näin hyvä häpeä kannattelee ja pitää meidät mukana ja turvassa omissa piireissämme. Pitää meidät hengissä.

Paha häpeä

Paha häpeä syntyy, kun yksilö joutuu toistuvasti nöyryytetyksi ja pääsy tavoiteltuun ryhmään estetään tavalla tai toisella. Ihminen ikään kuin kuolee. Tarve yhteyteen on perustarpeemme ja kun tämä järkkyy alkaa vieraantuminen omasta itsestä ja henkilö syyttää itseään asiasta sen sijaan, että tunnistaisi vain tapahtuneen asian asiana.

Ihminen perusviettiensä mukaan lähtee suojelemaan itseään ja alkaa eristäytymään tunne- sekä käytännön tasolla. Toistuva häpäisy voi aiheuttaa kroonisen läpitunkevan häpeän kokemuksen, jolloin itse häpeään ei tarvitakaan enää mitään ulkoista tapahtumaa, vaan häpeän kokemus integroituu ihmiseen. Häpeä työnnetään tietoisuuden ulkopuolelle ja ihminen ei enää tunnista häpeäänsä vaan alkaa oireilemaan muilla tavoin.

Muun muassa jatkuva riittämättömyyden- tai tyhjyyden tunne, vihaisuus tai tauoton suorittaminen voivat olla keinoja selvitä sietämättömästä kivusta jota ei tunnista.

TEHTÄVÄ 1:

1. Ajattele jotain sinulle läheistä, lämmintä ja luotettavaa ihmistä.
2. Mieti, mitä hän sanoisi sinulle vaikeana hetkenä?
3. Voisitko kuvitella itsesi hyväksyvin silmin ja suhtautua itseesi myötätuntoisemmin, kohtelemalla itseäsi kuin kohtelisit hyvää ystävää, myötätuntoisesti.

Sisäinen ja ulkoinen häpeä

Ulkoinen häpeä on sosiaalista häpeää, se ohjaa ihmistä täyttämään muiden odotukset, tullakseen ryhmän hyväksymäksi. Muiden ihmisten arvioinneilla on ulkoisessa häpeässä suuri rooli ja se ohjailee käyttäytymistämme.

Kun yksilö kokee ulkoista häpeää, on hän altistuneempi myös sisäisen häpeän tunteille. Sisäinen häpeä on kuin itseen integroitunut olio, joka kattaa näkemyksen itsestä salakavalasti ja tehokkaasti. Kun ihminen riittävän usein on tullut ohitetuksi, hän alkaa itse ohittamaan itsensä. Unohtamaan omat tarpeensa ja alkaa uskoa olevansa yhtä arvoton kuin on kokenut olevansa tuomitsevan katseen alla ollessaan.

Näin toistuvat häpäisykokemukset johtavat häpeälle yliherkistymiseen, jolloin ihminen näkee koko maailman omien häpeän silmälasiensa kautta värittyneenä. Jatkuva ylivirittyneisyys, valppaus ja vinoutunut, häpeän värittämä tapa nähdä maailma imee siitä pois värit ja tekee elämästä raskasta.

Mitä häpeä on

Häpeä on itseen liittyvä tunne, joka syntyy vertailusta muihin tai kun ihminen ei koe tulevansa nähdyksi itsenään. Käsitys muodostuu todeksi ja alkaa ohjaamaan käytöstä, heikentää toimintakykyä ja lamauttaa. Mitä turhaan yrittää, kun ei mistään tule mitään kuitenkaan. Maailma on minua vastaan. Turvaa ei löydy muista ja oma itse on häpeän peitossa, olo on turvaton ja sille pitää tehdä jotain.

Häpeä altistaa ihmistä suojautumaan ja se tapahtuu vetäytymällä, hyökkäämällä tai välttelyn avulla. Hyviä esimerkkejä voivat olla esimerkiksi päihteiden väärinkäyttö, syömishäiriöt, , masennus, itsen vahingoittaminen, eristäytyminen,  syyllisten haku ulkopuolelta, mutta myös ylivertaisuuskuvitelmat ja perfektionismi, kovuus, osaaminen ja pärjääminen, kaiken tietäminen voivat olla häpeältä suojautumisen keinoja.

Häpeään liittyvät itsesyytökset vaikeuttavat kykyä tunnistaa vihan sukuisia tunteita ja heikentävät kykyä ratkoa elämän ongelmatilanteita. Itsekriittisyys on opittu malli, jolla ihminen välttää torjutuksi tulemisen, kun itse valmiiksi itsensä torjuu.

TEHTÄVÄ 2:

1. Kirjoita siitä miksi vaativa puolesi on niin vaativa, kriittinen, kyltymätön ja aina hereillä?
2. Miltä se pyrkii suojaamaan sinua? Mitä se pelkää kaikkein eniten?
3. Kuinka voisit rauhoittaa vaativaa puoltasi, joka peittää pelkonsa vaativuudellaan?

Häpeää voidaan hoitaa MYÖTÄTUNTO-harjoittelulla

Aivojen rauhoittumisjärjestelmä aktivoituu kun sosiaalinen ympäristö viestittää turvallista yhteenkuuluvuudentunnetta ja hoivaa, välittämistä. Myötätunto alkaa aina itsestämme. Voimme antaa vasta kun olemme itse saaneet.

Yhteenkuuluvuus ja rauhoittuminen laskevat stressihormonien määrää verenkierrossa. Häpeä, kriittisyys ja arvostelu ovat yksi tehokkaimmista keinoista lisätä kortisolin erittymistä. Yhteenkuuluvuutta lisäävät asiat myös rauhoittavat, kivun kokemus helpottaa ja ruuansulatus ja immuunipuolustus tehostuu, samalla erittyy lisää oksitosiinia ja stressihormonin erittyminen vähenee.

Rauhoittumisjärjestelmää voi itse aktivoida esimerkiksi silittämällä, puhumalla itselleen kauniita ja rauhoittavia sanoja sekä pitkillä rauhallisilla uloshengityksillä ja lempeällä äänensävyllä.

Myötätunto on  välittämistä, lempeää ystävällisyyttä ja ymmärrystä. Se auttaa saavuttamaan yhteyden toiseen ja kannattelee myös vaikeissa tilanteissa. Itsemyötätunto on kykyä huomata kärsimys eli asia tai tunne, jota pyrkii välttelemään ja sitä, että on halukas lievittämään tätä kipua.

Myötätunto on jokaisessa meissä, mutta nopea ja liukas katoamaan, varsinkin kipeissä hetkissä. Se kaipaa toistoja, harjoittelua ja ylläpitoa. Se että pitää itsestä huolen, on itsemyötätuntoa parhaimmillaan.

TEHTÄVÄ 3

Harjoittele aluksi turvallisessa seurassa ja asteittain liiku kohti haastavampaa.

1. Sosiaalisessa tilanteessa siirrä huomio omien tunteiden ja tuntemusten tarkkailusta toisiin.
2. Huomioi muiden ilmeet, eleet, sanat, asennot.
3. Älä arvioi ja arvota itseäsi, vaan huomaa.
4. Havaitse mitä tilassa on, näyttää, haisee, tuoksuu, tuntuu, kuulostaa.

Hyväksyntä

Aivan ensiksi on hyvä pysähtyä. Havaita asioiden tila. Missä olen, mikä on totta. Ensin pitää havaita.

Vasta sitten voi alkaa hyväksymään. Opettelemaan hyväksymistä.

Asiat voivat olla huonosti, todella huonosti, voi olla että tehdyt asiat tai valinnat ahdistavat, hävettävät tai masentavat.

Kuitenkaan, jos emme pysty tunnustamaan itsellemme missä olemme, emme voi muuttua.

Myötätuntoinen hyväksyminen on avain aitoon ja välittävään yhteyteen itsen kanssa. Vaikka se on vaikeaa, sitä voi harjoitella. Kuten usein sanon, ei ole pikatietä onneen, vaikka mainosmiehet siitä mielellään puhuvat. Ei ole pikakurssia, vaan on elämä ja sen valinnat. On jokainen aamu, jolloin voi valita, miten päivänsä kuluttaa.

Häpeäkin on kuitenkin vain tunne. Se ei tapa, satuta tai vahingoita. Vasta se, kuinka siihen reagoimme tai kuinka toimimme sen johdosta, aiheuttaa ongelmia.

On myötätuntoa tunnistaa, että asiat ovat näin ja hyväksyn tilanteen ja itseni näin. Jatkossa voin valita toimia tosiin.

ON NIIN PALJON MITÄ VOIT TEHDÄ VOIDAKSESI VIELÄ PAREMMIN!

TSEMPPIÄ JA VOIMIA HARJOITTELUUN!

PYSTYT SIIHEN, OLET RIITTÄVÄ JA RAKASTETTAVA JUURI TUOLLAISENA KUIN OLET!

Kun tuntuu, ette pärjää yksin ja haluat puhua, olen tässä. KAUKAA TAI LÄHELTÄ, ETÄYHTEYDET OVAT KOVASSA KÄYTÖSSÄ.

Ota yhteyttä!

Lempeyttä ja valoa kaikille – elämä on tässä, elä sitä!

Katja Kykkänen / Hyvänolon Omimo / fb ja  insta / katjakykkanen@gmail.com