Tarvitaanko yrityksissä työntekemiseen johtajia?

Nyt kun sairaanhoidon tilanne on eskaloitunut ja puhutaan niin palkoista kuin työntekemisestä ja työhyvinvoinnista alalla, jäin pohtimaan tätä otsikon aihetta. Tarvitaanko oikeasti kaikissa työpaikoissa ja yrityksissä enää johtajia? Vai riittäisikö työntekijöillä enemmän aikaa potilaille, jos he voisivat enemmän itseohjautuvasti suunnitella tekemistään? Auttaisiko itseohjautuva suunnittelu parempaan työhyvinvointiin? Tehokkuutta tullaan tarvitsemaan monella alalla kun tekijöitä uupuu. Nythän on monella alalla työntekijänmarkkinat. Valintaa voi tehdä ja vaihtaa paikkaa, jos ei työpaikka tunnu mielekkäältä. Meidät on koulutettu ja opetettu jo aika nuoresta hierarkiseen järjestelmään. Jo koulussa monet asiat menevät tietyn kaavan mukaan tai varmaan jo päiväkodissa.

Meillähän on perinteisesti ollut siis aika hierarkinen johtamismalli, joka onneksi on monella alalla muuttunut tai muuttumassa. Enää ei ole pomon pomon pomoa, vaan yhä enenevässä määrin aletaan suosia enemmän vastuuta asiantuntijoille, työnsuorittajille. Vastuuta jaetaan eri ihmisten kesken. Kuinka tätä mallia saataisiin vietyä terveydenhuoltoon enenevässä määrin? En tiedä vastausta, mutta asiaa pitäisi kyllä tutkia ja tehdä kokeiluja.

Johtajiakin tarvitaan edelleen

Johtajiakin tarvitaan edelleen, mutta enemmän ehkä muuhun kuin kertomaan mitä tehdään. Jos järkätään isot juhlat suvun kesken, ei siinä välttämättä kukaan toimi johtajana. Eri ihmiset ottavat vastuuta eri asioista, jakavat sitä keskenään ja sopivat kuka hoitaa mitäkin asioita. Jaetaan siis vastuuta, jaetaan johtamista. Eikö näin voisi toimia työpaikoillakin. Voisiko hoitajat itse enemmän päättää tekemisestään, rakentaa omaa hyvinvointiaan sekä mielekkäämpää työyhteisöä? Kyllähän he tietävät työtehtävänsä ja pystyvät organisoimaan toimintaa, ainakin minä uskon että heillä on siihen osaaminen.

Yrityksessä ei toki onnistu noin vain, että lopetetaan johtaminen. Siihen voidaan siirtyä vaiheittain. Täytyy myös huomioida, että jos johtamista (vastuuta) siirretään työntekijöille, täytyy työprosessien olla hiottu toimivaksi. Pitää myös olla yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt porukan kesken. Sitoutuneisuutta on myös oltava. Ei mikään toimi itsekseen vaan vaatii kyllä silloin työntekijöiltä kykyä ja halua jakaa tehtäviä, sopia asioista sekä pitää kiinni yhteisesti sovituista asioista.

Nythän on nähty kuinka hallituksessa rivit rakoilevat kun kaikki eivät ehkä pidäkään kiinni yhteisesti sovituista asioista. Vastaavasti ei yksi ihminen voi ottaa ja vaatia muita toimimaan juuri kuten hän haluaa. Eli helppoa ei siirtyminen ole ja vaatii kaikilta myös ylimmältä johdolta sitoutuneisuutta. Yhteisesti on laadittava tavoitteet, sovittava eteneminen sekä asioiden (niiden johtajalle kuuluvien asioiden) hoitamisesta. Kuka hoitaa ja mitä.

Mikä on sinusta johtajan (tai yrittäjän vetäjän) rooli yrityksessä?

Onko johtajan rooli muuttumassa yhteiskunnassamme? MInusta on ja johtajan tehtävä on muuttumassa. Enemmän hän on tehtävältään työnteon mahdollistaja, auttaja, onnistumisen mahdollistaja, innostuttaja, kannustaja. Eli omalla toiminnallaan mahdollistaa yrityksen henkilökunnalle onnistumisen mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä työssään. Rakentaa sellaista työyhteisöä, joka mahdollistaa sen jäsenille kehittyvän ja kannustavan ilmapiirin sekä antaa mahdollisuuden jokaiselle loistaa työssään omalta osaltaan. Auttaa ratkomaan haasteita yhdessä tekijöiden kanssa. Kyllä hän on myös vastuussa kannattavasta toiminnasta. Ilman kannattavuutta ei oikein ole tulevaisuutta tai ehkä on, mutta ei ainakaan kovin kehittyvää.

Ajatelkaa jos terveydenhuollossakin ihmiset saisivat itse ratkoa kuinka tekisivät hommat paremmin ja tehokkaammin. Kuinka säästettäisiin resursseja ja saataisiin aikaa enemmän potilaille, johon sitä tarvitaan. Minä ainakin uskon, että ihan varmasti alansa huippuammattilaisilta sairaanhoitajilta ja muilta terveydenhuollon tekijöiltä löytyisi eväitä tehdä asioita paremmin.

Naapurimaastamme nähdään hyvin toimiiko johtaminen oikeasti, jos ratkaisut ovat yhden ihmisen tai hyvin suppean porukan käsissä. Aina kun on liian suppea porukka päättämässä, ei välttämättä nähdä kaikkia vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia. Yhdet aivot kun tietävät vain niiden omistaman tiedon ja useammat aivot taas omaavat huomattavasti laajemman tietomäärän. Jaettu työhyvinvointi, jaettu johtaminen, jaettu osaamisen kehittäminen saattaa olla parasta johtamista tulevaisuudessa.

Mitä mieltä sinä olet, tarvitaanko johtajia?

”Paras johtaja on se, jolla on tarpeeksi järkeä valita oikeat ihmiset haluamiinsa hommiin, ja tarpeeksi itsehillintää olemaan häiritsemättä heidän työtään.”— Theodore Roosevelt