KasvuStoori – Parantavaruoka Sanna Hiltunen
Sanna Hiltunen, 39 vuotias ruokabloggari ja osa-aikainen koiranhoitaja vantaalta. Olen syntynyt Rovaniemellä ja muutin sieltä etelään 18-vuotiaana. Olen myös asunut Espanjassa ja Intiassa, mutta enimmäkseen pääkaupunkiseudulla.
Yritykseni on Reseptipää Sanna Hiltunen eli olen ruokabloggari eli; ruokavalokuvaaja, ruokastylisti ja reseptisuunnittelija.
Miten kaikki alkoi?
Kaikki alkoi vahingossa ja reitti tähän pisteeseen on ollut pitkä. Olen ollut miltei koko aikuiselämäni töissä ravintola-alalla. Vuosia sitten pyöritin muutaman kesän myös Pasilan veturitalleilla sijaitsevaa Ravintola Kääntöpöydän keittiötä. Kääntöpöytä oli Dodon kaupunkiviljelyprojekti ja kasvihuone ja idea vegaanisen ravintolan perustamisesta sinne syntyi kattamaan kuluja ja mahdollistamaan toiminnan ylläpitämisen. Kaikki muu toimi vapaaehtoisvoimin, mutta minulle maksettiin keittiön pyörittämisestä. Tässä vaiheessa minulla ei ollut mitään kokin koulutusta. Tein myös niihin aikoihin vegaani cateringeja, eli vegaaniruokaa juhliin. Alkuun olin todella innoissani Kääntöpöydällä työskentelystä, mutta kolmannen kesän lopulla huomasin uupuneeni enkä enää sen kesän jälkeen jatkanut siellä. Sain silti hyvin arvokasta kokemusta.
Menin sen sijaan oppisopimuksella opiskelemaan kokiksi. Menin suoraan ravintolaan keittiöön oppimaan ja kävin koulussa noin kerran kuussa. Koska kokemusta oli jo niin paljon, valmistuin vuodessa. Huomasin kuitenkin, että ravintolan keittiö on minulle aivan liian hektinen paikka ja sainkin 1,5 vuoden jälkeen pahan burnoutin. Pidin vuoden taukoa ja yritin uudestaan kokin hommia toisessa ravintolassa, mutta loppujen lopuksi totesin että kokin homma on minulle liian raskasta.
Aloin opiskella funktioonaalista ravitsemustiedettä ja tarkoitukseni oli valmistua ensin ravintoneuvojaksi ja sitten ravintoterapeutiksi. Niihin aikoihin perustin @parantavaruoka instagram tilin, jonka alkuperäinen tarkoitus oli etsiä ravintoneuvontaa tarvitsevia asiakkaita ja jakaa ravitsemustietoutta. Juuri silloin ravitsemus puhutti kovasti ja vaikutti siltä että kaikki keskustelut netissä siitä aiheesta johtivat väittelyihin ja riitoihin, kuka on oikeassa jne. En halunnut lähteä siihen, joten aloin julkaista enemmän reseptejä.
Vuoden 2019 syksyllä minua pyydettiin erään juuri aloittaneen hyvinvointimedian reseptisuunnittelijaksi. Tein heille töitä reilu puoli vuotta, kunnes minulle tuli – erinäisistä syistä – sellainen olo, että haluan nyt yrittää ”yrittää” yksin ja irtisanouduin. Sen jälkeen olen tehnyt kokopäiväisesti @parantavaruoka mediaa eli nyt yhteensä 1,5 vuotta. Helppoa ei ole ollut, mutta vielä ollaan pystyssä ja porskutetaan. Alku on ollut vaikea kun on pitänyt opetella niin paljon uutta, onneksi olen käynyt vuoden verran valokuvausopintoja niin jotain sentään kameroista ja kuvaamisesta tiesin. On ollut paljon sellaista teknistä mitä on pitänyt ottaa haltuun, kuten nettisivujen tekeminen tai verkkokaupan pystyttäminen.
Ruokabloggaus on todella kilpailtu ala ja suomessakin on todella loistavia ruokabloggareita, jotka ovat tehneet sitä hommaa jo vuosia. Välillä mietin kiinnostaako mun sisältö ketään ja kuinka kauan tällä oikeasti voi itsensä elättää, mutta sitten tulee kehuja ja kivaa palautetta, jotka pitävät pyörät pyörimässä. Instagramin uudet algoritmi muutokset ovat kyllä tehneet instagramissa yrittämisestä super vaikeaa, ja jotkut postaukset vain vaipuvat näkymättömiin. Se kirpaisee, sillä yhdenkin reseptin eteen joutuu tekemään paljon töitä. Pikkuhiljaa tässä on virheiden kautta oppinut kaikenlaista, mutta tuntuu edelleen välillä siltä että olen täysin noviisi. Olen päättänyt katsoa kuitenkin tämän kortin loppuun saakka ja lopetan vasta sitten kun yrityksen tilillä ei ole yhtään rahaa. Nautin itsenäisestä työskentelystä ja minulle sopii hyvin, etten ole vastuussa muille kuin itselleni. Kahden uupumuksen jälkeen yrittäjänä on myös helpompi tehdä omien voimavarojen puitteissa. Olen ylpeä, että olen päässyt näinkin pitkälle näin kilpailulla alalla.
Parhaimmat opetukset tähän mennessä?
Ehkä paras oppiläksy on ollut, että jos luovuus ei kulje niin sitä ei voi pakottaa. Silloin yritän pitää vähän taukoa ja yleensä sen jälkeen luovuus kukkii jälleen.
Mikä on yrityksesi tulevaisuus? Mitä tavoittelet?
Ainoa tavoite tällä hetkellä olisi tulla tällä toimeen sen verran hyvin etten olisi riippuvainen tuista. Olisi myös hienoa voida palkata apuri. Saa nähdä miten tämä tulevaisuudessa kehittyy.
Miten nollaat itsesi?
En tee ruokaa enkä reseptejä, mahdollisesti käyn ravintolassa tai wolttaan. Tykkään kutoa ja teen sitä aina iltaisin kun hommat on tehty ja välillä vierähtää koko viikonloppu netflixin ja kutimien äärelllä. Myös koiralenkit ovat loistavia nollauksia.
Sanna Hiltunen
Creator and photographer of wonderful and healthy recipes
Check out my e-recipe books:
Follow me in: