KasvuStoori – Tunnetaitoja kaikille ry
Olen Tuisku Tuntevainen, elämän ja ihmisyyden ihmettelijä ja tunteiden tutkailija. Olen perustanut Suomen ensimmäisen tunnetaidoille omistautuneen yhdistyksen, Tunnetaitoja kaikille ry:n.
Tunnetaitoja kaikille ry pyrkii nimensä mukaisesti tuomaan tietoisuutta koko kansalle tunteista ja rakentavista keinoista käsitellä tunteita. Tunnetaidot kuuluvat aivan jokaiselle riippumatta iästä, taustasta tai varallisuudesta. Myös vähävaraisilla tulee olla mahdollisuuksia saada tietoa, neuvontaa, opastusta ja turvallisia yhteisöllisiä tilanteita ilmaista ja käsitellä erilaisia tunteita: kurssit ja retriitit eivät saa olla ainoastaan hyvätuloisille. Tunnetaidot hyödyttävät niin yksilöitä, yhteisöjä kuin koko yhteiskuntaakin. Esimerkiksi kun ihminen oppii kohtelemaan itseään myötätuntoisemmin ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan paremmin, se heijastuu myös lähipiiriin, ympäristöön ja luonnon kohtelemiseen. Kun voi itse hyvin, on voimavaroja tehdä ekologisempia ja eettisempiä valintoja ja mm. riippuvuuskäyttäytyminen vähenee. Kun oppii esimerkiksi pyytämään tukea ja lohtua sen sijaan, tarve turvautua päihteiden, herkkujen tai täyden kalenterin lohtuun vähenee.
Tunnetaitoja kaikille ry:n tavoitteena on luoda hyvinvointia itsellemme, toisille ja luonnolle. Kun esimerkiksi stressiä ja ympäristöahdistusta oppii purkamaan rakentavilla tavoilla ketään satuttamatta, se vapauttaa voimia toimia lamaannuksen ja epätoivon sijaan. Yhteisöllisyydessä on voimaa, yhteisvoimin on mahdollista saada myös yhteiskunnallisia muutoksia aikaiseksi!
Tavoitteenamme on myös muuttaa työkulttuuria voimavaratietoisemmaksi ja tunnetaitoisemmaksi. Ihminen saa olla ihminen niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Pienet hengähdystauot työpäivän aikana ovat hetkiä kun voi syntyä ideoita, innovaatioita, ja lepääminen tuo voimia jolloin työssä jaksaa myös paremmin.
Tunnetaitoja tarvitaan kaikkialla: niin Eduskunnassa, päiväkodissa, kouluissa, kotona kuin kaupassakin. Erityisesti nyt poikkeusolojen aikana tunnetaitojen merkitys korostuu: voimme kohdella itseämme ja toisiamme myötätuntoisesti myös vaikeina aikoina ja tukea toisiamme. Minkään asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan vertaistukea löytyy.
Tunnetaitoja kaikille ry perustettiin virallisesti 2020 talvella, mutta yhdistyksen siemen oli itämässä jo kauan ennen sitä. Tuisku Tuntevainen, Tunnetaitoja kaikille ry:n puheenjohtaja pohti jo lapsena, että olisipa ihanaa jos ihmiset voisivat itkeä yhdessä ja tuntea turvassa mitä tuntevatkaan, sen sijaan että jokainen suree yksin omat surunsa ja hymyilee, vaikka sisällä olisi ahdistus. Olisipa mahdollista puhua rehellisesti, mitä kokee ja miltä tuntuu, ja osoittaa myötätuntoa toinen toisilleen. Tämä haave ja kaipuu oli elämässä monia vuosia, ennen kuin löytyi rohkeus tutkia omia tunteita syvällisesti mm. psykoterapian ja monien menetelmien avulla. Sen myötä Tuisku koki elämänsä mullistuneen: kun omia tunteita, tarpeita, toiveita ja rajoja oppi ilmaisemaan rakentavasti, ihmissuhteissa oli kevyempää ja helpompaa toimia ilman odotusten ja väärinkäsitysten painolasteja, ja yksinäisyyden kokeminen vähentyi kun sai jakaa aitoa läsnäoloa. Omia rajoja hahmottamalla voimavaroja alkoi olla enemmän, ja pohtimalla syvällisesti omia arvojaan ja taustaansa, kirkastui mitä elämältä oikeasti haluaa. Pysähtymisen oppiminen oli tärkeää: esimerkiksi kerran metsässä oleillessa ja sammalkivellä istuen hengitellessä ja laulellessa Tuisku tajusi, että tätä niin moni muukin Suomessa kaipaa: luontoa, pysähtymistä, yhteisöllisyyttä.. Tuiskulla syntyi syvä tahto viedä eteenpäin sitä hyvää, mitä itse oli saanut kokea.
Omien kokemustensa inspiroimana Tuisku ajatteli, että tunnetaidoista tarvitsisi olla opetusta ja tietoa laajemminkin nimenomaan aikuisille: moni aikuinen on lapsuudessaan jäänyt vaille näitä oppeja, ja tunnetaitoja todella voi vahvistaa vielä aikuisenakin. Miten aikuiset voisivat opettaa koulussa lapsille opetussuunnitelman mukaisesti tunnetaitoja, jos omatkin tunnetaidot monilla ovat jääneet vaillinaisiksi? Tuisku innostui tunnetaidoista syvästi, teki opinnäytetyönsä tunnetaitojen vahvistamisesta aikuisiällä ja alkoi kehittää menetelmiä ja yhteistyötä. Alkoi syntyä vapaaehtoistoimintaa teeman parissa, ja eräässä kokouksessa Lauri Knuuttila ehdotti, voisiko olla tunnetaitoyhdistys. Kun huomasimme, että tunnetaitoihin yksinomaan keskittynyttä yhdistystä ei Suomessa vielä ollut, innostuimme asiasta toden teolla ja päätimme perustaa sellaisen.
Yhdistyksen alkutaipaleelle on mahtunut monenlaisia käänteitä ja kasvunpaikkoja. Yhtäkkiä on tullut hurja määrä uutta opeteltavaa rahoitushakemuksista yhdistyksen byrokratiaan, nettisivujen tekemisestä johtamiseen, julkisuuden lieveilmiöistä siihen että sähköpostit ruuhkautuvat. Oman haasteensa on tuonut se, että toiminta on alkanut vapaaehtoisvoimin, joten rahoitusta ja palkkaa ei ole ensimmäisenä vuonna ollut. Yhdistys alkoi kasvaa nopeammin, kuin kukaan osasi odottaa, joten yhtäkkiä innostavia yhteydenottoja on tullut joka päivä. Tunnetaitoihin keskittyneen yhdistyksen alkutaipaleella on siis käyty läpi monenlaisia tunteita riittämättömyydestä pelkoon, riemuisasta innostuksesta syvään onnellisuuteen. Vaan mikäpä tunnetaitoyhdistys olisikaan sellainen, jossa myös yhdistyksen aktiivit eivät kasvaisi ihmisinä yhdistyksen kasvaessa? On ollut huikeaa huomata, miten laajasti eri alojen ammattilaiset ovat olleet kiinnostuneita Tunnetaitoja kaikille ry:stä, ja miten paljon on löytynyt apuvoimia ja vapaaehtoisia. Järjestimme maailman ensimmäisen Tunnetaitofestivaalin 28.9-4.10.2020 myös täysin vapaaehtoisvoimin, ja lukuisat yhteistyökumppanit halusivat antaa oman apunsa pienesti tai isommin. Tämä todella luo toivoa: miten niin monenlaiset ihmiset voivat tehdä yhteistyötä, kun on yhteisiä unelmia ja tavoitteita. Valtaosa niistä, joita olemme pyytäneet yhteistyöhön, ovat halunneet olla mukana: tunnetaidot todella ovat tärkeä koko yhteiskuntaa koskettava teema, ja sen tärkeyden huomaa myös tässä.
Eniten on auttanut yhdistyksen edistämisessä nämä taidot:
Avun ja tuen pyytäminen. On ensiarvoisen tärkeää, ettei yritä itse tehdä kaikkea, vaan pyytää neuvoa, apua ja tukea. Tämä on vaatinut myös avunpyytämiseen liittyvän häpeän työstämistä. Todellisuudessa moni ihminen haluaa olla hyödyksi, avuksi, olla mukana luoda jotain oikeasti tärkeää. Moni on ilahtunut, kun voi olla avuksi. Jos apua ei olisi pyydetty, koko yhdistys ei olisi olemassa.
Stressin ja huolien purkaminen rakentavasti. On todella tärkeää, että saa purkaa myös sydäntään. Muutoin niin keho kuin mielikin alkaa voida huonosti. Stressiä voi tulla myös innostuksesta: kun esimerkiksi todella kiinnostavia yhteydenottoja ja puheluita tulee monta päivässä, se jo itsessään luo stressiä, vaikka aiheet olisivat miten kiinnostavia. Joten omien rajojen löytäminen on ollut tärkeää: kaikkea ei tarvitse tehdä tänään, vaan hyvät asiat voivat odottaa. Rakentavia tapoja purkaa stressiä on ollut esimerkiksi luova kirjoittaminen tajunnanvirtana, intuitiivinen laulaminen ja ääntely, kehon tärisemisen salliminen ja luonnossa hiljentyminen. Parhaat ideat syntyvät yleensä myös hiljaisuudessa tai yhdessä inspiroituen. Jos tulee tehtyä yli omien voimien, alkaa väsyä, ja väsyneenä ei myöskään jaksa innostua enää tai innostaa. Joten omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ensisijaisesti on lopulta kaikkien eduksi.
Tuiskun matka traumaattisesta lapsuudesta ja nuoruudesta melkolailla onnelliseksi unelmiensa toteuttajaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi on ollut pitkä ja monivaiheinen. Yksi merkittävä käänne matkalla on ollut Tuiskun kuolemanrajakokemus helmikuussa 2020 – sen jälkeen löytyi rohkeutta ja voimavaroja oikeasti edistää omia unelmia. Kun kuolemanpelko hävisi joksikin aikaa kokonaan, sen myötä myös muut pelot lievenivät ja oli helppoa esimerkiksi soittaa kenelle tahansa ja kysyä yhteistyöhön. Elämän rajallisuuden ymmärtäminen on myös motivoinut elämään tässä ja nyt, eikä ”sitten joskus”. Kuolemanrajakokemuksen jälkeen yhdistys lähtikin nopeaan kasvuun. Tuiskun tarinan lisäksi Tunnetaitoja kaikille ry:ssä on lukuisia muita mielenkiintoisia tarinoita erilaisilta ihmisiltä.
Tuiskua motivoi edistämään tunnetaitoja se, miten näkee konkreettisesti työnsä jäljen. Esimerkiksi kun Tuisku ohjasi ensimmäisiä itkupiirejään, eräs ihminen lopetti samantien muutaman tunnin turvallisen yhdessä itkemisen jälkeen tupakoinnin ja jonkin aikaa myöhemmin tuli raskaaksi, hän kertoi että turvallinen yhdessä itkeminen ensimmäistä kertaa elämässä oli myönteisesti elämää mullistanut kokemus. Selkouni- ja tietoisuustaitokurssilla eräs osallistujista kertoi, että sai rohkeutta ajatella laajemmin, ja haki työpaikkaa mitä ei muuten olisi edes uskaltanut hakea, ja sai unelmiensa työpaikan. Lohtulauluja kuunneltuaan eräs ihminen sanoi ”En ole koskaan aiemmin kokenut turvaa omassa kehossani, ensimmäistä kertaa tuntui että olen kehossani turvassa kun kuuntelin lauluasi”. Ei silti pelkästään palaute, mitä ihmisiltä saa ja inspiroituminen mitä näkee, vaan myös omat kokemukset kauniista kohtaamisista motivoivat eteenpäin. Se, miten hyvä olo tulee itsellekin aidoista, myötätuntoisista kohtaamisista. Tunnetaitotyössä itsekin saa olla ihminen kaikkine tunteineen, aitona itsenään. Esimerkiksi kun mokasin ja kerroin, että hävettää mutta tahdon silti antaa itselleni anteeksi, jotkut kurssin osallistujat sanoivat, että se oli inspiroivaa: mokat todella saa antaa itselleen anteeksi. On myös todella innostavaa löytää muita kiinnostavia ihmisiä, oppia toinen toisiltaan ja tehdä yhteistyötä. Mikään ei ole sen innostavampaa, kuin kukoistaa yhdessä ja inspiroida ihmisiä löytämään kutsumuksiaan ja toteuttamaan luovuuttaan, pysähtymään itsensä äärelle.
Tunnetaitoja kaikille ry:n tavoitteena on luoda toimintamalleja ja yhteiskunnallista muutosta, tarjota tietoa ja työkaluja tunteiden käsittelyyn ja luoda siltoja ja yhteistyötä. Tavoitteena on kyetä lahjoittamaan sademetsien suojeluun ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Toivon majakkana siintää unelma siitä, että kasvaisimme joskus säätiöksi, mikä voi tukea monia muita hyvää luovia toimijoita, ja kansainvälistyisimme siten, että perustaisimme maailman ensimmäisen kansainvälisen tunnetaitojen yhdistymän – siten saisimme monien kansojen viisautta ja voimia yhdistettyä. Tavoitteena on luoda Tunnetaitoja kaikille ry:stä kukoistuttamo: työpaikka ja kasvupaikka monille, yhteisöllinen turvan tyyssija jossa on mahdollisuus oppia, luoda yhdessä, kasvaa ihmisinä ja kehittää uutta.
Nollaan itseni soittelemalla pianoa, laulelemalla ja ääntelemällä intuitiivisesti, kirjoittamalla tajunnanvirtaa ja tanssimalla, kävelemällä metsässä ja maalaamalla intuitiivisia maalauksia. Itkeminen, nauraminen ja koko kehon tärinä (TRE) ovat todella hyviä keinoja purkaa stressiä; tulee melkein uudestisyntynyt olo kun olen kunnolla päästellyt kaikki höyryt kehosta. Rosen-terapia ja muut keholliset hoidot ovat auttaneet minua myös paljon. Rakastan improvisaatiota: antautumista sille, että en tiedä eikä minun tarvitsekaan tietää; kuin heittäytyisin tietämättömyyden syliin rakkauteen. Joka kerta on helpottavaa huomata: hei olen vieläkin elossa. On ihanaa esimerkiksi sulkea silmät ja improvisoida julkisella pianolla, aistia ihmisten kulkevan ohi tai joidenkin pysähtyä ihmettelemään, mutta olla siinä kuin omassa kuplassaan, yhdessä ja yksin yhtäaikaa. Unohtaa se, että siinä olisi muka jotain noloa soitella ihan mitä sattuu, ja leikkiä ja olla vaan.
Tahtolauseeni:
Saan elää, luoda ja rakastaa
Mitä muuta tarvitsisinkaan?