Työpaikan vuorovaikutusta parannetaan sovittelun keinoin – Vieraskynä

Olin aloittanut uuden työyhteisösovittelun ja kotimatkalla mietiskelin vielä päivän tapahtumia – kuinka raskasta ja kuluttavaa heikko työpaikkakulttuuri voikaan olla. Miksi työpaikoilla on konflikteja?  Itse olen paremmassa asemassa kuin ihmiset monessa työyhteisössä, jossa painitaan tämän ongelman kanssa päivästä toiseen, viikkokausia, jopa kuukausia ja voidaan huonosti tietämättä tuleeko tilanne paranemaan ollenkaan. Minä pystyn sovittelijana ulkopuolisena katsomaan näitä ongelmia ja auttamaan työyhteisöjä. Teen työtä, josta hyötyvät sekä työpaikan esimiehet että alaiset sekä tietysti yritys itse, kun säästää sairauspoissolokuluissa suuriakin summia, puhumattakaan innostavan ilmapiirin vaikutuksesta tehokkuuteen työssä.

Mikä on konflikti? Onko se huono asia? Miten konflikteja voisi välttää?

Tällaiset kysymykset nousevat esille, kun tarkastellaan tavallisia työyhteisöjä, joissa on useampi henkilö töissä. Konflikti käsitteenä tavallisesti määritellään ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai erimielisyydeksi. Konflikteja voi esiintyä yksilöllisellä tasolla, ryhmätasolla, organisaatiotasolla ja valtiollisella tasolla. Konflikti on prosessi, jossa yksi osapuoli havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat vastakkaiset tai kielteiset verrattuna muiden osapuolten intresseihin. Sovitteluprosessissa on aina kaksi tai useampia osapuolia, joilla on näkemyseroja ja tilanne on muuttunut kiistaksi tai konfliktiksi. Sovittelussa on siis aina kysymys kiistasta tai konfliktista.

Jos meiltä kysytään, millainen on hyvä esimies tai hyvä työntekijä, meidän on helppo luetella paljon sellaisia ominaisuuksia, esimerkiksi ammattitaito, pitää huolta alaisista, ilmoittaa havaitsemistaan puutteista, pitää kiinni sovituista määräajoista ja niin edelleen.  Huono esimies tai alainen on hyvän vastakohta, jolloin voidaan puhua osaamisen vajeesta, informaation kulun ja ajan käytön ongelmista. Nämä ovat usein myös syitä työpaikalla ilmeneville konflikteille.

Mikä on sovittelijan rooli?

Sovittelija toimii fasilitatiivisena ohjaajana, eli on ihmiskeskeinen ja osallistava henkilö, joka mahdollistaa ratkaisuprosessin kuuntelemalla aktiivisesti ja ohjaten osapuolia itse löytämään ratkaisun. Sovittelija on puolueeton ja tarvittaessa tasapainottaa osallistujien valtasuhteita välttäen kuitenkin itse olemasta äänessä.

Mitä hyötyä sovittelusta on?

Sovittelu on tarkoituksenmukainen, nopea keino ja sen avulla saadaan aikaan kestäviä ratkaisuja, jotka ovat järkeviä ja realistisia. Sovittelu on tehokasta, aikaa, energiaa ja kustannuksia säästävä prosessi. Sovittelu on vaikuttavaa, sillä ihmiset kannattavat sitä, minkä ovat itse luoneet. Lisäksi sovittelu on konflikteja ehkäisevää toimintaa, sillä alhainen puuttuminen lieventää niiden vakavuutta. Sovittelussa ihmissuhteet säilyvät tai ne voidaan määrittää uudella, terveemmällä tavalla. Sovittelu on henkilökohtainen ja luottamuksellinen tapahtuma, siksi se rohkaisee osapuolia puhumaan avoimesti.

Kenelle sovittelu sopii?

Sovittelu soveltuu kaikille: Naisille ja miehille, eri henkilöstöryhmille, kaiken ikäisille, eri koulutustaustoja omaaville. Sovitteluprosessin avulla voidaan tehdä myös työpaikkaselvityksiä.

Konflikti siis on hyvä asia, kunhan se tunnistetaan, käsitellään ja ratkaistaan yhdessä, siitä seuraa uusia mahdollisuuksia.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Vieraskynä -kirjoittajana on tänään Hannu Ahtinen, jonka yritys Työpaikkasovittelu Ahtinen tarjoaa sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille ammattitaidolla ja ehdottoman luottamuksellisesti työpaikkasovittelua http://tyopaikkasovittelu.fi