Vieraskynä – Elinikäinen oppiminen – avain hyvinvointiin ja menestykseen
Näin vuoden alussa moni antaa itselleen uudenvuodenlupauksen, joka liittyy itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Etsimme hanakasti kursseja, joiden avulla saisimme lisättyä asiantuntijuuttamme ja pätevyyttämme. Saatamme vuoden alun innostuksessa ilmoittautua työläillekin kursseille intoa puhkuen. Alkuinnostuksen hiivuttua opiskelu muuttuukin enemmän puurtamiseksi kuin iloksi, eikä työn ohessa aikaa tunnukaan löytyvän opiskelulle. Kuulostaako tutulta?
Entäpä jos näkisimme, että paras ja tehokkain oppiminen tapahtuisikin osana jokapäiväistä työntekoamme? Oppimisimme työtä tekemällä, erilaisista projekteista, keskusteluista toisten kanssa ja muista ihan tavallisista arjen tilanteista.
Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan yleisen määritelmän mukaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä (esim. Tilastokeskus). On hyvin tavallista ajatella, että oppiminen ja työ vuorottevat tai ovat toisistaan erillisiä. Kuitenkin nykyisessä, jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tämä ei toimi: päinvastoin oppimisen on oltava tiivis osa työtä. Meidän on jatkuvasti opittava uutta toimintaympäristöstämme, asiakkaistamme, toimialasta ja sen tulevaisuudesta. Ilman jatkuvaa oppimisen asennetta ja oppimaan oppimisen taitoa emme pärjää muutoksen mukana. Uskallankin väittää, että työssä oppiminen ja työpaikat ovat aikuisten tärkein oppimisympäristö.
Oppimaan oppimisen taidot ovat tulevaisuuden työelämätaitoja. Oman osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä elinikäisen oppimisen asenne ovat edellytyksiä sille, että menestymme ja pärjäämme. Nämä taidot ovat myös niitä taitoja, joita koulun tulee opettaa lapsille ja nuorille yhä tietoisemmin.
Oppiminen lisää hyvinvointia ja hyvinvointi oppimista
Muutoskyvykkyyden lisäksi oppimisella on myös merkittävä vaikutus hyvinvointiimme: oppiessaan ihminen voimaantuu, minäpystyvyys kasvaa ja oppimisen mukanaan tuoma ilo ja innostus vahvistavat entisestään myönteisiä tunteita. Kun ihminen oppii, hän voi hyvin. Tärkeää on olla tietoinen siitä, että oppimisen haasteet ovat sopivia itselleen. Jos haaste on liian matala, ei oppimista tapahdu, ja vastaavasti jos haaste on liian korkea, voi minäpystyvyyden tunne ja edelleen hyvinvointi kärsiä. Yksi hyvä tapa on pilkkoa haaste pienempiin osiin ja oppia asiasta askel kerrallaan.
Oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen on myös ympäristö, jossa työskentelemme. Hyvä työympäristö on myös hyvän oppimisen ympäristö, ja siksi oppimista ruokkivaan ympäristöön kannattaa kiinnittää huomiota. Oppimisympäristöt ovat niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisia ja nämä kaikki ovat oppimisen kannalta yhtä tärkeitä. Onkin hyvä pysähtyä säännöllisin väliajoin katsomaan ympärilleen ja pohtia, miten oma työympäristö tukee oppimista parhaalla mahdollisella tavalla sekä uudenlaisia työnteon tapoja. Miten ympäristö mahdollistaa toisten kohtaamisen ja ajatustenvaihdon? Onko ympäristö minulle riittävän turvallinen, jotta uskallan sanoa ääneen, mitä ajattelen? Kannustaako ympäristö uusiin rohkeisiin ajatuksiin ja näkemyksiin? Ruokkiiko ympäristö luovuuttani vai tukahduttaako se sen?
Kasvun asenteella kohti menestystä
Kun puhutaan oppimisesta, on erittäin tärkeää ymmärtää, minkälaiset asenteet meitä joko sysäävät eteenpäin tai vaihtoehtoisesti estävät kehittymisemme. Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck on tehnyt uraauurtavaa työtä kasvun asenteen parissa. Karkeasti ihmisessä vallalla olevat asenteet voidaan jakaa kahteen: kasvun (growth mindset) ja muuttumattomuuden (fixed mindset) asenteeseen.
Dweckin tutkimusten perusteella voidaan todeta, että ihmiset, jotka ajattelevat kasvun ajattelutavan mukaisesti, menestyvät paremmin ja selviävät myös vaikeuksista paremmin. Heille myös epäonnistuminen on kiinteä osa kehittymistä ja oppimista. Pohjalla on usko siihen, että kykyjä voi aina kehittää, aina voi oppia uutta ja on tärkeää yrittää uudelleen ja luoda uusia keinoja esteiden voittamiseksi. Kasvun mindsetissä nautimme haasteista ja opimme kritiikistä ja palautteesta. Epäonnistuminen on mahdollisuus kasvuun ja vahvempaan vaivannäköön. Intohimo venymiseen ja siitä kiinni pitäminen silloinkin, kun asiat eivät suju hyvin, on kasvun asenteen tunnusmerkki.
Sen sijaan muuttumattomuuden mindsetissä uskomme, että lahjakkuus on synnynnäistä eikä sitä voi kehittää. Muuttumattomuuden ajattelutapaan kallistuvat ihmiset välttävät jo lähtökohtaisesti haasteita, sillä heille epäonnistuminen on vain osoitus heidän kyvyttömyydestään jossain asiassa. Vallalla on myös pelko siitä, miten muut heidät näkevät, ja siksi onkin helpompi luovuttaa kuin yrittää. Tämä tekee meistä helposti alisuoriutujia. Tyypillinen ajattelutapa onkin, että jos on olemassa epäonnistumisen mahdollisuus, minkä vuoksi maine saattaa kärsiä, on parempi jättää kokonaan yrittämättä.
On sanomattakin selvää, että jos jälkimmäinen ajatustapa vallitsee, ei jää tilaa oppimiselle ja jatkuvalle kehittymiselle. Meissä kaikissa ihmisissä on molempia puolia, eikä kukaan edusta yksin jompaakumpaa. On kuitenkin tärkeää miettiä, kumpaa ajatusmallia itse kantaa mukanaan. Kasvun asennetta voi vahvistaa, kun siitä tulee tietoiseksi.
Viisi vinkkiä jatkuvaan oppimiseen
Miten sitten jokainen voi lisätä oppimista omassa työarjessaan? Tärkeintä on tulla tietoiseksi itse oppimisesta. Oppimaan oppiminen on taito, jota voi vahvistaa ja kehittää. On hyvä oppia kysymään itseltään, mitä uutta voin oppia omasta työstäni ja miten voisin nähdä asioita myös toisin.
Kokosin sinulle loppuun viisi vinkkiä, joiden avulla voit lisätä oppimista arjessasi merkittävästi. Ennen kaikkea toivon sinun saavan niistä iloa ja innostusta tekemiseesi, sillä ne ovat parasta polttoainetta oppimiselle. Yrittäjyys on erinomainen oppimisen matka jo itsessään. Se tukee elinikäistä oppimista joka päivä eikä vähiten siksi, että se opettaa ennen kaikkea meistä itsestämme.
1. Tuunaa työympäristösi sinulle parhaaksi mahdolliseksi oppimisympäristöksi. Pidä huolta, että kaikki kolme ympäristöä, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen, palvelevat sinua parhaiten. Viihdytkö siellä, missä työskentelet ja kenen kanssa teet? Onko tunneilmasto sinulle suotuisa? Oppiminen tapahtuu luontevasti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jaa ja pallottele ideoitasi, kehittele, kokeile ja testaa yhdessä toisten kanssa. Oppikaa yhdessä.
2. Pyydä jatkuvasti palautetta omasta työstäsi ja tekemisestäsi. Kysele työtovereiltasi, asiakkailtasi tai koulututettaviltasi, miten onnistuit heitä auttamaan tai palvelemaan. Onko tekemisesi tavassa jotain sellaista, mihin kaipaat lisää vinkkejä ja toista näkökulmaa? Muista kasvun asenteen merkitys: mahdollinen kritiikki ei kohdistu sinuun ihmisenä vaan auttaa sinua kehittymään työssäsi entistä paremmaksi. Jätä aina hetki myös sille, että voit itseksi reflektoida, missä tänään onnistuin ja mitkä asiat voisin tehdä entistä paremmin ja miksi.
3. Jaa päivästäsi yksi asia, jonka olet oppinut päivän aikana. Kerro esimerkiksi puolisollesi tai kollegallesi päivän päätteeksi yksi asia, jonka opit. Oppimisen näkyväksi tekeminen on yksi tehokkaimmista oppimisen tavoista. Samalla huomaamme, miten paljon oppimista tapahtuu ihan tuikitavallisenakin työpäivänä.
4. Kokeile, ihmettele, opi! Tee asiat toisin kuin ennen. Kokeileminen on erinomainen tapa oppia uutta. Kokeilut antavat meille informaatiota siitä, onko suunta oikea tai mitä asioita kannattaa muuttaa ennen uuden asian tai tavan vakiinnuttamista. Itse kokeiluja tärkeämpää on kuitenkin se, mitä ja miten niistä opimme. Ruoki jatkuvasti myös uteliaisuuttasi, haasta itseäsi ajattelemaan ja tekemään toisin. Pienilläkin muutoksilla saamme autettua aivojamme uuden oppimiseen: vaihda työmatkasi reittiä, lue joka viikko jotain itsellesi uutta, tapaa uusia ihmisiä.
5. Ole kiitollinen, kannusta ja kehu itseäsi! Pysähdy oppimisesi äärelle ja kiitä itseäsi siitä, mitä olet oppinut ja saavuttanut. Myönteiset tunteet vahvistavat tutkitusti oppimista. Ne antavat meille energiaa, lisäävät itseluottamusta ja auttavat näkemään edessä olevat haasteet myönteisinä ja siten uusina oppimisen paikkoina. Siksi on tärkeää keskittyä positiiviseen ja kaikkeen siihen hyvään, mitä itsellä on.
Hyvää oppimisen vuotta 2020!
Olen Katri Lehtovaara Schoolday Designer Oy:sta. Yritykseni tarjoaa koulutus-, ohjaus- ja valmennuspalveluita. Keskiössä on jatkuvan työssä oppimisen ja oppivien organisaatioiden kehittäminen, yhteisöllisten työtapojen tukeminen ja tätä kautta hyvinvoinnin lisääminen.
Työkenttäni on pääasiassa koulu- ja opetusalalla mutta teen vastaavien teemojen parissa töitä myös yrityspuolella ja pidän yksityisvastaanottoja. Olen koulutukseltani opettaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja sekä elämäntaidonvalmentaja. Olen myös erikoistunut Growth Mindset -valmennuksiin. Lue lisää sivuiltani www.shooldaydesigner.com ja ole yhteydessä!
Katri Lehtovaara, Schoolday Designer Oy
Insta: @schooldaydesigner
Facebook: Schoolday Designer