Vieraskynä – Esteettömän yrittäjyyden puolesta

Mitä tulee mieleen sanasta yrittäjä? Tuleeko mielikuviin ison firman, murtaen suomea puhuva pomo, joka kiirehtii sopimusneuvottelusta toiseen saadakseen myyntiä lisää, onko se kauppakeskuksessa työskentelevä vihreätukkainen kampaaja, joka leikkaa viimeisen asiakkaansa hiuksia vielä hieman ennen sulkemisaikaa.Vvai tuleeko mieleen sokea ammatinharjoittaja, joka kävelee opaskoiransa kanssa kotoa asemalle, matkustaa työmatkalle toiseen kaupunkiin ja pitää laulukurssia illalla innokkaille asiakkailleen?

Yrittäjiä on siis moneen lähtöön moninaisine ominaisuuksineen. Joukkoon mahtuu nuoria, varttuneempia, miehiä, naisia, suuryritysten johtajia, yksin yrittäjiä, mutta myös ihmisiä, joilla voi olla vaikka näkövamma tai muu fyysinen hidaste. Erilaisuuden rinnalla yrittäjillä on hyvin paljon yhteistäkin kuten tahto ja määrätietoisuus sekä intohimo tehdä sellaista työtä, jota osaa ja haluaa tehdä. Mikäpä on sen palkitsevampaa, kuin saada käyttää osaamistaan toisten hyödyksi ja saada siitä vielä toimeentulokin.  

Monenlainen osaaminen onkin menestyvän yrittäjän kulmakivi, mutta iso merkitys on myös sillä, että millaiset puitteet ja mahdollisuudet toimintaympäristö suo. Näkövammainen yrittäjä törmää usein esteisiin muun muassa digimaailmassa, kun yhteisöjen ja yritysten verkkosivut ja -palvelut tai sähköiset työkalut eivät olekaan saavutettavia, jotta niitä voisi tietokoneen puhe- ja suurennusohjelmilla käyttää.  Näkövammaiset yrittäjät tuskailevat välillä, kun sähköisiä lomakkeita ei pysty täyttämään puheohjelman avulla, asiakashallintaohjelmassa joku toiminto ei onnistukaan apuvälineellä tai maksukorttipääte ei lue ääneen näytön tekstiä.  Vaikka hyvät tietotekniset ja apuvälinesovelluksen käyttötaidot olisivat hyvällä tolalla ja digiympäristökin saavutettava vie surffaaminen digimaailmassa näkövammaiselta yrittäjältä usein enemmän aikaa kuin näkevältä kollegalta. Näkevä yrittäjä klikkailee hiirellä ja selailee ketterästi tietoja samalla silmäillen nopeastikin ruudulla olevaa tietoa.

Onneksi yhä enemmän yritykset ja yhteisöt ovat tiedostaneet erilaiset digikäytttäjät ja heidän tarpeensa.  Heistä osa on entistä halukkaampia tekemään verkkosivuista tai sähköisistä työkaluista käyttäjälähtöisempiä.  Lainsäädäntökin tulee vauhdittamaan kehitystä, sillä se velvoittaa huhtikuun alusta noudattamaan EU:n saavutettavuusdirektiiviä ja siihen on laadittu kansallinen lainsäädäntö, joka vaatii viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Saavutettavista digitaalisista palveluista ja työkaluista hyötyvät nimittäin kaikki käyttäjät, eivät pelkästään näkövammaiset. Työtä digisaralla silti riittää. Meidän Näkövammaisten liiton työelämän digitalisaatioasiantuntija neuvookin yrittäjiä ja yhteisöjä sähköisen ympäristön saavutettavuusasioissa. Lisäksi liittomme Annanpura Oy tarjoaa verkkopalveluiden saavutettavuustestausta ja konsultointia muun muassa yrityksille ja julkisille sähköisten palvelun tarjoajille.

Jotta näkövammaisena yrittäjänä työpäivät sujuisivat mutkattomasti ilman näkövamman tuomia hidasteita, on perheen, tuttavien ja kollegoiden tuki usein ratkaiseva. Näin esimerkiksi silloin, kun pitää kuskata tavaraa messuosastolle tai kuvittaa nettisivuja, puhumattakaan kannustuksesta. Työntekoa helpottamaan näkövammaisilla ja näköongelmaisilla yrittäjillä on oikeus saada julkisina palveluina ja tukina yksilöllisiä työntekoa helpottavia ratkaisuja kuten tietokoneen apuvälineitä, muutoksia työympäristöön esimerkiksi säätämällä valaistusta ja työpisteiden kalusteita yksilöllisesti näkötilanne huomioiden. Paikasta toiseen siirtymisissä esimerkiksi työkeikalle yrittäjä voi saada kuljetuspalveluja. Kuormitusta ja työntekoa helpottaakseen näkövammainen yrittäjä hyötyy työtehtäviensä organisoinnista esimerkiksi ostamalla liiketoimintaan liittyviä palveluja ulkopuolelta. Myös henkilökohtaisen avustaja mahdollistaa näkövammaiselle yrittäjälle sujuvat siirtymiset ja työskentelyn esimerkiksi työkeikoilla. Monet näkövammaiset yrittäjät tekevät työtään osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla, mikä mahdollistaa työaikojen mukautuksen omaan tilanteeseen sopivaksi.

Monenlaisen osaamisen hyödyntäminen on yrittäjille yleisestikin iso etu, niin myös näkövammaisille yrittäjille. Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa yrittäjyysneuvojana neuvon näkövammaisia, näköongelmaisia ja kuulonäkövammaisia yrittäjiä tukien ja palvelujen yhteensovittamisessa, jotta liiketoiminnan harjoittaminen olisi mahdollisimman esteetöntä. Neuvonnan lisäksi järjestämme tapahtumia, työpajoja, webinaareja, keräämme yrittäjätarinoita ja vaikutamme toimintaympäristöön. Tällä hetkellä olemme muun muassa innolla suunnittelemassa yhteistyökumppaneiden kanssa ensi syksynä alkavaa yrittäjän ammattitutkintokoulutusta, jossa huomioidaan kaikin puolin esteettömyys- ja saavutettavuusasiat näkövammaisenkin kannalta. Käsityöyrittäjyyteenkin on tulossa oma valmennusohjelma syksyllä.

Suomessa näkövammaisista työllisistä toimii THL:n näkövammarekisterin mukaan yrittäjinä 14 prosenttia joko osa- tai kokoaikaisesti, joka on lähes sama kuin valtaväestössä. Suurin osa näkövammaisista yrittäjistä harjoittaa toimintaa yksin elinkeinonharjoittajina. Rekisterin tutkimustietojen mukaan noin kahdesta tuhannesta näkövammaisesta yrittäjästä on miehiä 60 prosenttia, naisia 40 prosenttia, heikkonäköisiä 70 prosenttia ja sokeita 30 prosenttia. Toimialoista tyypillisimmin näkövammainen yrittäjä työskentelee terveyspalveluissa, hierojan tai fysioterapeutin ammatissa, joiden osuus näkövammarekisterin mukaan on 40  prosenttia. Lisäksi näkövammaisia työskentelee yrittäjinä muun muassa maanviljelijöinä, tulkkeina, notaareina, IT-ohjaajina, koirakouluttajina, muusikoina, verkostomyyjinä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Yrittäjyys/Itsensä työllistäminen on näkövammaisille merkittävä, joissakin tilanteissa jopa ainoa vaihtoehto työllistyä ja osallistua työelämään.

Yritystä suunnitteleva näkövammainen voi törmätä ennakkoluuloihin monelta taholta, mutta niihin kannustan suhtautumaan kriittisesti ja ohittamaan asenteet, jos itsellä on selkeä suunnitelma, visio ja halu tehdä. Aina voi kokeilla, eikä epäonnistumistakaan tarvitse pelätä. Siinähän tulee sitten kädet savessa katsottua, tuleeko siitä mitään. Uskon, että menestyvillä näkövammaisilla yrittäjillä näkövamma on myös kasvattanut luonnetta, tuonut sitkeyttä ja opettanut etsimään ratkaisuja arjessa toimimiseen. Yrittämiseen on kova motivaatio ja halu pärjätä niin kuin kenellä tahansa.

Ehkäpä vamma laittaa entistä paremmin vaalimaan laatua ja satsaamaan siihen. Halu tehdä työtä, kuulua osallisena yhteiskuntaan ja kantaa vastuuta omasta toimeentulosta on sisäänrakennettuna meissä kaikissa, olimmepa tavallisesti näkeviä tai emme.

”Tarvitaan semmosta ennakkoluulotonta asennetta uravalintaan ja työskentelyyn, ettei ainakaan lähtökohtaisesti pidä olettaa, että ei se onnistu. Vaan niinkuin päinvastoin ja sit miettiä, että miksikä ei onnistuisi. Aika moni este voidaan sitten kuitenkin sitten näin ihan näillä järjestelyillä ylittää, mitä on mahdollista saada”, yrittäjä Jaakko Pohjala, OTM, Lakipalvelu J.Pohjala

Kirjoittaja on Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen yrittäjyysneuvoja www.nkl.fi/tyoJaana Argillanderille on tärkeätä, että yrittäjät saavat tietoa, ohjausta ja sparrausta liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen niin, että se olisi näkövammaiselle mahdollisimman esteetöntä ja saavutettavaa.